Archive for February, 2010

Voidaan sanoa, että lyömäsoitinten soittamisessa / ohjelmiston hallitsemisessa on kysymys näiden kolmen asian hallitsemisesta:

  • Nopeus
  • Kestävyys
  • Ilmaisu

I Nopeus – vain nopeat elävät

Nopea ajattelu = nopeiden tempojen hallintaa vaivattomasti

Nopeus on yksi lyömäsoittajien ja rumpalien tärkeimmistä päämääristä. On hankala kuvitella tulevaisuutta lyömäsoittajana, jos nopeat tempot tuottavat hankaluuksia. Nopeaan vuorokäsinsoittamiseen kun liittyvät suoraan singletremolot padoissa, lyömä- ja mallettisoittimissa, se on myös kaikkien pikkurumputremoloiden edellytys. Miten sitä voi siis treenata? Vastaus on käsijärjestyksessä,l iikeradoissa, rentoudessa, metronomin käytössä, rytmien mieltämisessä nopeuksina, sekä näihin liittyvien ajatusprosessien nopeuttamisesta.

On siis kysymys ennenkaikkea ajattelun nopeuttamisesta. Ja toiminta eli soittaminen perustuu aina tietynlaiseen ajatteluun. Miten ajattelua siis voi nopeuttaa ja millä konkreettisella tavalla sitä voi treenata soittaessa? Vastaukset voit löytää pikkurumpu- tai settiharjoitus “pyramidista” (ks. tekniikkaharjoitukset).

Ajatusprosessit voi vakiinnuttaa ja nopeuttaa metronomin avulla. Metronomi siis näyttää, miten nopeasti ajattelet ja miten monta asiaa voit ylläpitää yhtäaikaisesti. Jos tempo on Sinulle liian nopea, jännityt, rytmit ovat epätasaisia, käsijärjestys menee sekaisin. Eli ajatukset eivät kulje vielä yhtä nopeasti kuin valitsemasi tempo.

Tasajakoisissa rytmeissä kannattaa keskittyä oikeaan käteen, epätasajakoisissa rytmeissä klikin kanssa tulee vuorotellen oikea ja vasen. Käsijärjestyksen ajattelu ei tarkoita aksentointia! Vaan varsinkin pikkurummussa on kysymys erilaisista nopeuksista ja niiden ylläpitämisestä (liikearadan ylläpitämisestä) tempoon 50-130. Rytmin tulee kuulostaa hitaanakin tasaiselta matolta, muuten se ei toimi nopeissa tempoissa. Tämä onnistuu vain, jos tietää etukäteen missä järjestyksessä kädet tulevat iskulle ja miltä rytmi tulee kuulostamaan.

Kunkin rytmiaiheen kertaaminen 4-8 tahdin ajan perustuu siihen, että ensin nopeus vakiintuu. Sitten alat samanaikaisesti ajattelemaan seuraavaa rytmiä, sen käsijärjestystä ja suhteuttamaan sitä klikkiin. Sitten siirrytään seuraavaan.

Päämääränä on kaiken onnistuminen 4 tahdin sisällä. Harjoittelet siis samalla kestävyyttä. Lopuksi voit harjoitella esim. soittamalla kaikki rytmit kahden neljäneljäsosatahdin tahdin sisällä ja edestakaisin eri tempoissa.

Täytyy siis voida:

  • ylläpitää nopeus=liikerata / rytmiaihe suhteessa klikkiin
  • ylläpitää käsijärjestys
  • ajatella seuraavaa (kuulokuva ennen siirtymistä)
  • laskea tahteja

tässä järjestyksessä. Tempo määräytyy sen mukaan, miten voit ylläpitää näitä asioita. Jos kaikki ei onnistu hitaassakaan tempossa kerralla, aloita kahden ensimmäisen kohdan ylläpitämisestä ja siirry sitten seuraavaan. Huomaa, että jokaisen rytmin tulee sujua itsessään, ennenkuin voi harjoitella siirtymistä toiseen. Jos Sinulla ei ole mielikuvaa siitä, miltä seuraava rytmi kuulostaa, siirtyminen ei voi onnistua. Ja taas tärkein asia: rentous. Jos tempo tuntuu liian nopealta, hidasta. Siirry vain muutama metronomiluku kerrallaan eteenpäin. Singletremolo voi onnistua äärimmäisissä nopeuksissa vain, jos lihakset ovat rennot ja mieli rauhalllinen. Kun kaikki onnistuu pikkurummulla, voit liittää harjoitukseen jalat tai siirtää harjoituksen useammalle rummulle.

Muutamia toimivia vinkkejä:

Aloita harjoitteleminen mf-f alueella, aivan kalvon keskellä kalvon vastus on suurimmillaan ja soittaminen raskaampaa. Siksi soittaminen on helpompaa muutama sentti keskiosasta ylöspäin. Kalvo myös soi paremmin, joten voit kuulla rummun vireen ja miten se reagoi lyöntiisi / tasaisuuden paremmin.

Nopeuteen liittyy ehdottomasti aina samana pysyvä ote. Otetta ei voi vaihtaa esim. silloin kun soitetaan tremoloa tai flameja.

HUOM! Tärkeää on ensin vakiinnuttaa kunkin 1) rytmin nopeus ja 2) käsijärjestys suhteessa klikkiin itsessään. Sitten voit 3) ennakoida soittaessa seuraavaa rytmiä, miltä se kuulostaa, käsijärjestystä ja mikä käsi osuu klikille ja sen jälkeen 4) siirtyä onnistuneesti tempossa seuraavaan. Sitten voit lisätä harjoitukseesi uuden tekijän, 5) laskemisen. Huomaa, että nämä kaikki ovat uusia, yhtä aikaa ylläpidettäviä asioita soittaessasi ja kaikkien asioiden samanaikainen ajattelu ei heti voi kaikissa tempoissa onnistua. Tällä ole mitään tekemistä hyvällä tai huonolla, oikealla tai väärällä, vaan sillä a) missä järjestyksessä ja b) miten kauan c) mitäkin kohtaa d) missäkin tempossa Sinun kannattaisi toistaa, että onnistuisit. Kaikki energia, mikä kuluu asioiden arvottamiseen on poissa itse asiasta: harjoittelusta, itsevarmuudestasi ja – kyvyistäsi. Siirrä siis huomio siitä mitä mielestäsi/muiden mielestä olet siihen miten Sinun pitäisi toimia.

Tämän jälkeen jatka harjoittelua Stick Controllin harjoituksilla. Alkusivujen tuplakäsijärjestys ja toistot (RLLL, LRRR, RRRR, LLLL, jne.) liittyvät vuorokäsinsoiton nopeuttamiseen ja osumatarkkuuteen. Jos haluat nopeuttaa tremoloa voit alkaa treenata kirjan loppuosan tremolotreenillä (Single, Open, 3,4, Press -variaatioina).

Nämä harjoitukset toimivat kaikissa lyömäsoittimissa, niin setissä, patarummussa kuin pikkurummun soitossakin. Seuraavaksi nopeuteen liittyy äänenvoimakkuudet, ranneliikkeeseen liittyvät käsivarret – liikkuminen kalvolla.


Äänenvoimakkuudet

Tähän asti kaikissa harjoituksissa myös Stick Controllissa (varsinkin alun single- tuplakäsijärjestys-, sekä loppuosan tremoloharjoituksissa) oli tärkeää se, että kapuloiden korkeus eli äänenvoimakkuus pysyy kokoajan samana, mf-f -tasolla. Se on siis helpoiten ja varmimmin toteutettava äänenvoimakkuus, ei niin kova, että soittamisesta tulisi raskasta, ei niin hiljainen, että se vaatisi hienomotoriikkaa. Kun sen ylläpitäminen kaikissa harjoituksissa ja tempoissa onnistuu, siirrytään seuraavaan asiaan: harva jaksaa kuunnella musiikkia, jossa äänenvoimakkuus pysyy kokoajan samalla monotonisella tasolla. Pitäisi pystyä löytämään, toistamaan ja ylläpitämään soittimestaan mahdollisimman paljon eri sävyjä, vaikka kyse olisikin pelkästä rytmisoittimesta, ihan sama mitä uskomuksia tai ennakkoluuloja soittimien eri mahdollisuuksiin tai rooleihin liittyy. Kaikki riippuu vain ja ainoastaan soittajasta itsestään. Kyse on siis soittotavasta tai tekniikasta, vain perehtymällä johonkin tiettyyn tapaan soittaa, sen avulla voi saavuttaa tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia. Pelkästään spontaani kokeileminen ilman mitään ajatusta otteesta, soittoasennosta tai muista perusasioista ei vie minnekkään. Kysymys on tekemisestä ja siitä, miten konkreettisesti voidaan saavuttaa ja ylläpitää jokin asia.

Kannattaa siis lähteä yhdestä soittimesta ja yksinkertaisimmasta tavasta ymmärtää asia, pikkurummusta. Nopeuteen liittyy pikkurummulla myös kalvolla liikkuminen: p-mp-mf-f – voimakkuuksissa, eli suoraan äänenvoimakkuudesta toiseen siirtyminen, portaittain tai crescendoissa/diminuendoissa. Sopivia harjoituksiä tähän löytyy esim. Eckehardt Keunen pikkurumpukirjasta, ennen flameja ja tremoloita, tarkoitan harjoituksia ennen etydejä. Keune on tunnettu ja yleisesti käytetty esimerkki, voit käyttää mitä tahansa vastaavaa kirjaa. Äänenvoimakkuudet siis liittyvät 1) ranneliikkeen korkeuteen 2) tiettyihin kohtiin kalvolla 3) käsivarsiin, ne liikkuvat samassa linjassa paikasta toiseen. Rentous on taas avainasemassa, jos ranteet ja käsivarret ovat jäykät, siirtyminen suurista äänenvoimakkuuksista hiljaisiin nopeissa tempoissa hankaloituu.

Tärkeää: molemmat kädet ylläpitävät 1) tiettyä äänenvoimakkuutta, p,mp,mf,f jne., soittavat yhtä korkealta ja samassa paikassa kalvoa . Crescendoissa ja diminuendoissa molemmat käsivarret siirtyvät yhtä nopeasti kapuloiden päät samassa linjassa, vierekkäin (=kyynärpäät samassa linjassa) ranneliike joko kasvaa (crescendo) tai pienenee (diminuendo) matkalla. 2) Flameissa ja aksenteissa kädet soittavat itsenäisesti eri äänenvoimakkuuksia. Eli on helpompaa aloittaa harjoittelu siitä, missä molemmat kädet tekevät samaa. Pianotaso on yhtä korkea kuin flamitaso. Aksentit taas ovat lainauksia seuraavasta kovemmasta äänenvoimakkuudesta. Vakiinnuta ensin kaikki 4 äänenvoimakkuutta, ennenkuin harjoittelet crescendoja, diminuendoja, flameja ja aksentteja. Siis harjoittele kukin äänenvoimakkuus erikseen. Harjoittele kaikkia äänenvoimakkuuksia peilin edessä.


Muutamia yleisiä asioita äänenvoimakkuuksista:

piano

osumakohta kalvon yläreunasta hieman taaksepäin, missä kalvon alkaa soida, pintajännitys alkaa. 1-5mm päästä kalvolta, hyvä kontakti peukalon, etusormen, etusormen rystysen alueella, osumatarkkuus ja hallinta käden tarttuma- alueella. Tämän alueen, etäisyyden ja tuntuman treenaaminen, toistaminen ja muistaminen vaikuttaa kaikkeen, varmuuteen, hermojen hallintaan, rentouteen, hienomotoriikkaan jne, ilmaisukykyyn ylipäätään. Tähän liittyy suuri osa soittimen hallintaan liittyvistä mahdollisuuksista.

mp

pianon ja mezzoforten välissä, n. 1cm korkea lyöntikaari. Kontakti edelleen käden etuosassa, ranne liikkuu mukana niin, että korkeus onnistuu.

mf

pianon ja forten välissä, lyöntikaari puolet fortesta. Jos kaari on liian korkea, lyönti liian kova, rumpu lakkaa soimasta. Se tapahtuu kaikissa äänenvoimakkuuksissa, jossa lyönti ei ole suhteessa kalvon joustavuuteen (Rebounce) vaan sitä isompi / kovempi. Patarummussa puhutaan myös lyöntisokista, jos lyönti ei jousta kalvon kanssa vaan käsi on jäykkä.

forte

on maksimaalinen korkeus ranteesta ilman käsivartta. Ei ole kysymys hakkaamisesta eikä voiman käytöstä vaan kalvon kimmoisuuden ja rummun soinnin täydestä hyödyntämisestä. Tässä äänenvoimakkuudessa soittaminen tulisi olla mahdollista ilman minkäänlaista rasitusta ja aikarajaa. Tavoitteena on koko rummun soiminen, se onnistuu vain rentouden kautta.

Käsivarsi pysyy paikallaan tukena ja mahdollistaa nopeudet. Tarkista siis, että ne pysyvät koko ajan kalvon osoittaman äänenvoimakkuuden kohdalla samalla tasolla/korkeudella paikallaan, rentona olkapäistä alaspäin. Kaikenlainen liike käsivarsissa edestakaisin tai ylös ja alas on poissa nopeudesta.


Kysymyksiä ja vastauksia


Miten nopeusharjoitukset liittyvät setinsoiton nopeuttamiseen?

Kun ranneliike toimii, liikeradat ovat puhtaat ja osumatarkkuus ja ote pysyvät samana voit siirtyä soittimelta toiselle tai pisteestä toiseen. Nopeuden ollessa päämääränä kannattaa nimenomaan ajatella vain pisteistä toiseen liikkumista eikä miettiä niin paljon eri soittimia. Siis: kun ranneliike on nopeaa ja rentoa, soittimelta toiselle siirtyminen on kiinni enää käsivarsista (käsivarteen liittyy myös olkapää, lapaluu ja solisluu). Yhdistävänä tekijänä on siis ranneliike joka pysyy aina samana. Siihen liitetään siirtyminen käsivarsista haluttuun osumakohtaan. Jos siis vuorokäsin soittaminen on tarpeeksi nopeaa jossakin annetussa tempossa, myös siirtymisen samassa tempossa paikasta toiseen pitäisi onnistua. Käsivarren paino (ylävartalo) tulee automaattisesti mukaan ja on apuna myös äänenvoimakkuuksissa ja soittimen soinnissa = laajempi liikerata. Nopeudessa liikeradan hyödyntäminen on myös avainasemassa, varsinkin lyömäsoittimissa (Set-Up), perkussioissa ja setissä. Iskuja ei siis ajatella erikseen vaan aina yhteydessä toisiinsa liikeradan kautta. Tästä syntyy rentous ja ergonomisuus, saundi soitossa. Jos liikeratoja ei ole, tempon ylläpitäminen vaikeutuu, nopea soittaminen ei onnistu, kestävyys korvautuu voimalla, ilmaisutapa ja mahdollisuudet kaventuvat. Siis, käsite ´Rebounce´ on paljon muutakin kuin kalvon kimmoisuuden tai soittimen ominaisuuksien hyödyntämistä. Se on ehkä tärkein ajatus lyömäsoitinten soitossa, johon kaikki perustuu. Kun sen oivaltaa, kaikki on yksinkertaista.


Tuplakäsijärjestyksestä. En saa NARD in listan mukaista Open Rollia nopeutumaan. Mitä voin tehdä?

Kuten tremoloista todettiin: singleissä ja missä tahansa tremolossa on kyse samasta asiasta, vuorokäsinsoittamisesta. Single = yksi ranneliike, yksi lyönti. Ranneliike siis pysyy samana kuin singleissä. Iskuja voi olla erinäinen määrä. R, RR, RRR, RRRR, jne. Tremolon nopeudessa/tiheydessä on siis kyse 1) nopeasta vuorokäsinsoittamisesta 2) yhden käden sisäisten iskujen tiheydestä tai määrästä.

Tremoloista Double Stroke Rollissa on kaksi soittotapaa: nopeissa tempoissa Double Stroken pohjalla on single, kuten muissakin tremoloissa. Hitaassa tempossa molemmat iskut kuitenkin lyödään erikseen. Tämä on parhaiten esitetty N.A.R.D:in antamassa rudimenttilistassa. Siis kaksi eri asiaa. Lopputulokseen, nopeaan Double Stroke Rolliin et voi päästä alun kahden lyönnin, kahden ranneliikkeen, kahden iskun perusteella. Kun voit tuottaa kaksi iskua yhdellä lyönnillä tai liikkeellä onnistut, käyttämällä kalvon kimmoisuutta hyväksi. Kaikkea ei voi erikseen tekemällä tehdä tietyissä nopeuksissa vaan kyse on ohjaamisesta. Eli jos haluat oppia Double Stroke Rollin kaikissa tempoissa, harjoittele ensin molemmat soittotavat erikseen niille kuuluvissa tempoissa. Kun molemmat toimivat, voit yhdistää soittotavat aloittamalla hitaasti, kiihdyttämällä tempoa maksimiin ja hidastamalla takaisin. Silloin on lähinnä kysymys kahdesta lyönnistä yhteen siirtymisestä, ylimenon harjoittelemisesta, ei enää itse tremolojen treenaamisesta.


II Kestävyys

Mistä kestävyydessä on kysymys? Siitä että voit soittaa nopeasti, kovaa, kauan ja mahdollisimman vähällä energialla. Voiman ja energiankulutuksen lasku minimiin on tärkeää, tämä johtuu ohjelmistosta. Täytyy tietää kestävyyden kannalta olennaiset kappaleet tai teokset ja mitä ominaisuuksia näiden kohtien soittamiseen tarvitaan niissä tempoissa, nopeuksissa ja äänenvoimakkuuksissa. Kaikki perinteet ja soittotekniikat tarjoavat loputtomasti ratkaisuja näiden ominaisuuksien saavuttamiseen, siihen miten voit hallita soittimesi ja kaiken soitettavan materiaalin. Kestävyyden päämääränä ei siis ole lihasmäärän tai massan kasvattaminen tai voimankäytön lisääminen itsessään puristelemalla esim. tennispalloja tai harjoittelemalla puhelinluetteloon vaan sitä miten saavutat sen harjoittelun kautta.

Vain harjoittelemalla saat selville mistä kestävyydessä on kysymys ja minkälaista kestävyyttä tarvitaan, mitä soittotavassa pitää käytännössä huomoida, mitä pitää konkreettisesti tehdä.

Kestävyyttä tarvitaan kovissa äänenvoimakkuuksissa ja nopeissa tempoissa varsinkin kun ne yhdistyvät pitkiin soittoaikoihin. Se on yksi tärkeimmistä päämääristämme ja liittyy suoraan ammattitaitoomme ja siihen, miten voimme ylipäätään toimia ammatissamme. Pidä aina mielessä, mitä haluat saavuttaa ja mitä ominaisuuksia tarvitset sen toteuttamisessa ja suhteuta harjoittelu itse asiaan. Tätä kaikkea et voi keksiä itse, vaan tarvitset tähän liittyvää tietoa muilta, jotka tuntevat ohjelmiston, osaavat soittaa sen, tietävät sen vaatimukset ja voivat antaa konkreettisia neuvoja siihen mitä kannattaa tehdä ja miten mitäkin tarkoitusta varten. On ajan ja hermojen haaskausta tehdä kontrolloimattomasti ja sattumanvaraisesti joitakin salamyhkäisiä voimaharjoituksia, joista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä miten yksityiskohtaisia neuvoja saat jotakin asiaa varten, jotta voit oppia ja ylläpitää sitä. Nämä taidot ja neuvot voivat maksaa, monet opettajat veloittavat useita satoja euroja muutaman vartin opetuksesta, koska he tietävät, mitä taitoja ja mahdollisuuksia saat sen kautta – pysyvästi. Toisilla taas käyt vuosikausia oppimatta mitään keinoja siihen, miten voit vaikuttaa soittotaitoosi ja sen ylläpitämiseen. On tärkeää ymmärtää, että jos kaikki edistyminen tapahtuu sattuman varassa – yhtä sattumanvaraisesti sen voi menettääkin.

On todella tärkeää tietää mitä tekee, miksi ja mitä siitä seuraa.

Eli kyse on siitä, mitä harjoituksia teet, miten kauan, miten usein, kovaa, nopeasti ja miten pitkällä aikavälillä. Se on kaiken osaamisen taustalla. Kestävyyttä ei voi mitenkään saavuttaa pelkästään kappaleita tai Prima Vistaa soittamalla. Kukaan urheilukilpailuissa menestyvä ei mene extempore kokeilemaan, onnistuisiko Triathlon tai sadan metrin juoksu alta kymmenen sekunnin. Kukaan ei myöskään oleta, että ”no illalla kilpailuissa se sitten onnistuu”.

Osaamisen edellytys on toistaminen. Voiko halutun asian toistaa aina ja joka tilanteessa samanlaisena?

Pitää harjoitella oikeita asioita pitkällä aikavälillä, useita vuosia, säännöllisesti. Silti kaikista kovimpia äänenvoimakkuuksia yhdistettynä nopeuteen ei harjoitella kuin muutama minuutti kerrallaan, molempia erikseen ja niihin johtavia asioita kyllä, useita tuntejakin kerrallaan.


‘Heikompi´ käsi

Usein kerrotaan, että meillä on heikompi käsi, joka vaatii toimenpiteitä. On olemassa liuta harjoituksia vasemmalle kädelle ja sen ‘vahvistamiselle’. Ei ole järkevää (toimivaa) harjoitella koska ‘vasen käsi on huono’ vaan harjoitella koska haluaa molempien käsien toimivan samalla tavalla. Otteen olevan sama, käsien liikkuvan samalla tavalla, nousevan ranteesta yhtä korkealle, osuvan samaan kohtaan, molempien käsivarsien pysyvän paikallaan jne. Pääset paljon pidemmälle ajattelemalla sitä, miten haluaisit soittaa eikä sitä miten et halua soittaa. Toinen tapa tarjoaa yksinkertaisesti enemmän ratkaisu- ja toimintamahdollisuuksia kuin toinen.

Järkeenkäyvämpää on siis harjoitella molempia käsiä suhteessa toisiinsa niin, että ne toimisivat tasaisesti ja samalla tavoin. Joissakin asioissa jompikumpi käsi, sormet, käsivarsi jne. voi olla nopeampi tai näppärämpi kuin toinen, se on totta, on silti kysymys siitä, mitä pitäisi tehdä, että molemmat kädet, käsivarret, sormet liikkuisivat ja toimisivat samalla tavoin, että soitto olisi tasaista, että voisit soittaa nopeasti, kovaa, tremoloja jne. että olisit tietoinen siitä, mitkä asiat ovat tavoittelemisen arvoisia, siitä mitä teet, miten ja miksi. Jos huomaat tekeväsi jotakin muuta kuin toivoisit, voit muuttaa asioita ja vaikuttaa niihin koko ajan. Se on perimmäinen idea oppimisessa ja harjoittelemisessa, ymmärtää mahdollisimman paljon siitä mitä tekee ja vaikuttaa omaan kehittymiseen koko ajan. Hyvä, huono, heikko, vahva – akselilla liikkuminen on suppea ja merkityksiltään niin yleistetty näkökulma, että se ei anna yksilöllistä tietoa eikä toimintamahdollisuuksia. Ei ole kyse hyvästä tai huonommuudesta, vaan siitä mitä teet, ja mitä haluaisit tehdä. Tarvitset siis omaan tämänhetkiseen soittotapaasi liittyviä ohjeita ja harjoituksia. Perustele siis aina mitä käytännössä tarkoitat sanoilla hyvä – huono – vaikea jne. että asiat konkretisoituvat ja niihin voi hakea ratkaisua.

Tervetuloa!
Toivotan sinut tervetulleeksi kotisivuilleni. Sivuilta löydät tietoja harjoitteluun ja ajankohtaista tietoa lyömäsoitinten opiskelusta oppilaitoksessamme.
Blogi emaililla!

Enter your email address:

Delivered by FeedBurner

Tag Cloud

aksentti etuhele flami open roll press roll tremolo kapulat (1)
patarummut (2)
Patarumpu (2)
pikkurumpu (1)
soittotapa (2)
tekniikka (7)
tekniikka. pikkurumpu (1)
Uncategorized (2)
virveli (1)

WP Cumulus Flash tag cloud by Roy Tanck requires Flash Player 9 or better.