Kalvollisissa lyömäsoittimissa on monia yhteisiä tekijöitä, joten niiden soittotavatkin ovat yhteneväiset. Patarumpujen soitossa pyritään hyödyntämään kalvon kimmoisuutta mahdollisimman paljon, olennaista on alaspäin suuntautuva liike pääosin ranteesta, osumatarkkuus ja rentous. Ote voi olla sama kuin pikkurummun soitossa, se on helpointa aluksi. Kuitenkin on myös mahdollista isontaa lyöntikaarta siirtymällä peukalo/etusormiotteesta taaksepäin peukalo/keskisormiotteseen. Ote liittyy kokonaisvaltaisen soittotavan omaksumiseen, joten pelkällä otteella kikkailu ei voi muuttaa paljoa. Samoin kuin pikkurummun soitossa kyynärpäiden tulee olla rentoina sivuilla ja kapuloiden päiden vierekkäin. Patarumpuja on useita, joten nyt siirryttäessä padalta toiselle käsivarret liikkuvat sivusuunnassa, jolloin ylävartalo kiertyy seuratessaan käsivarsien liikettä. Käsivarret liittyvät osumatarkkuuteen ja siirtymiseen paikasta toiseen, ranteet soitettaviin rytmeihin sekä äänenvoimakkuuteen, liikeratoihin. Kapuloiden päiden eli ranneliikkeen tulee aina olla samalla korkeudella jotta soitettavat rytmit tai tremolot olisivat tasaisia.

Lyöntikohta tai osumakohta

Patarummuissa osumatarkkuus on tärkeä osa rummun virettä ja sointia. Nahkakalvoissa lyöntikohta liittyy etäisyyteen kalvon paksuimmasta kohdasta, selästä. Synteettisiäkin kalvoja on saatavilla luonnonkalvoille ominaisilla paksuusvaihteluilla. Muovikalvoja kiristäessä ensi kertaa selviää kokeilemalla mikä kohta kalvosta sopii parhaiten lyöntikohdaksi.

Yleisesti ottaen lyöntikohta olisi pedaalin kohdalla. Jos soitat ihan reunassa kalvo on kireimmillään ja sointi terävä. Kun siirryt hieman eteenpäin rumpu soi enemmän ja siirtyessäsi vielä edemmäksi sointi muuttuu himmeämmäksi/pehmeämmäksi. Peruslyöntikohta olisi siis näiden kohtien välissä. Tärkeintä on aluksi kiinnittää huomiota siihen, että osut aina samaan kohtaan kalvolla, kapulat vierekkäin. Lyöntikohdan voi merkitä ruksilla tai ympyrällä. Kun soitat kahta patarumpua osumakohta voi olla myös kello viiden ja seitsemän kohdalla. Silloin sinulla on padalta toiselle lyhyempi tie. Perinteinen kahdelle padalle sävelletty musiikki edellyttää nopeaa, tarkkaa ja tasaista soittotapaa. Neljän tai viiden padan satsissa uloimpien patojen osumakohdat liityvät vaivattomaan ja nopeaan osumatarkkuuteen.

Patarummuissa tuolin sopiva korkeus on tärkeä osa sointia, matalalla kapuloiden varret osuvat helposti reunoihin, liian korkealla ei voi hyödyntää kapuloiden päiden koko lyöntipinta-alaa. Harjoittele aina peilin edessä, niin näet asentosi ja kulman, jossa kapula osuu kalvolle, sekä liikeradat.

On olemassa muutama näkemys kapuloiden välisestä etäisyydestä; molempien kapuloiden osumakohta täsmälleen sama, kapulat ovat vierekkäin tai reilusti etäämmällä toisistaan. Nahkakalvoissa osuminen samaan lyöntikohtaan voi olla tärkeää, muovikalvoissa voi soittaa leveämmin. Perusteena voi myös olla se, että pata soi paremmin jos lyöntipinta-ala on suurempi esim. tremoloissa, pienikokoisemmat padat taas vaativat esim. rytmeissä tarkempaa työskentelyä soinnin ja vireen takia. Patojen koko ja lukumäärä vaihtelee musiikkityylistä ja orkesterin koosta riippuen.

Leave a Reply

WP-SpamFree by Pole Position Marketing

Currently you have JavaScript disabled. In order to post comments, please make sure JavaScript and Cookies are enabled, and reload the page. Click here for instructions on how to enable JavaScript in your browser.

Tervetuloa!
Toivotan sinut tervetulleeksi kotisivuilleni. Sivuilta löydät tietoja harjoitteluun ja ajankohtaista tietoa lyömäsoitinten opiskelusta oppilaitoksessamme.
Blogi emaililla!

Enter your email address:

Delivered by FeedBurner

Tag Cloud

aksentti etuhele flami open roll press roll tremolo kapulat (1)
patarummut (2)
Patarumpu (2)
pikkurumpu (1)
soittotapa (2)
tekniikka (7)
tekniikka. pikkurumpu (1)
Uncategorized (2)
virveli (1)

WP Cumulus Flash tag cloud by Roy Tanck requires Flash Player 9 or better.