Marimban, vibrafonin, xylofonin ja kellopelin soitossa on kysymys intervallien eri- tai samanaikaisesta soittamisesta. Mallettikirjojen perusharjoituksista (esim. L.H.Stevens, Method of Movement: Double Vertical, Single Alternating, Single Independent Strokes) selviää mistä on kyse, loppu liittyy liikkeeseen, liikkumiseen. Liikkumisen harjoittelemisessa avainasemassa on Double Vertical, ryhmien, musiikin mukana liikkuminen.
Neljällä malletilla soittamiseen liittyy suurin ja olennaisin osa mallettisoitinten ohjelmistosta, kahdella malletilla soitetaan lähinnä Ragtimeja, alkeis- ja orkesterikirjallisuutta, myös vibrafonia.

Soittotavasta

Stevensin ote mielletään marimban ja varsinkin perkussioiden soitossa käteväksi, koska se vahvistaa sormia erikseen. Kädessä voi pitää kahta eri perkussiokapulaa erikseen, isorumpukapulaa, lautaskapulaa, putkikelloilla voi soittaa sointuja jne. Ote ulottuu vaivattomasti ainakin oktaavin ja terssiin asti, ulottuvuuteen liittyy käden koko, edistyneisyys ja mallettien varren pituus. Varren materiaali valitaan otteen mukaan. Joustavaan Stevensiin kuuluvat tukevat puuvartiset malletit. Vibrafonin soittoon käytetään joustavia rottinkisia, koska soittimien soittotavat ovat erilaiset. Myös mallettien päissä ja ytimissä on eroja. Esim. korkki/puinen ydin ei soi vibrafonissa, marimbassa taas vibrafonimalletin kumi/synteettisestä materiaalista valmistetun ytimen ääni voi olla liian kova ja lyönti kopisee. On olemassa myös yhdistelmäkapuloita. Perus marimbakapuloita ei siis voi käyttää vibrafonin soittoon ja toisinpäin, soittimien kielet ovat eri materiaalista. Niin soitinta ei saa soimaan siten, kuin se voisi soida. Mallettimerkkejä esim.: Marimba One (Woodwinds.fi), Encore, Innovative Mallets, vibrafoni Inaki, Vibrawell.

Ennen kuin aloitat perusharjoitukset (ks. tekniikkaharjoituksia) lue seuraavat ohjeet:

1) käsivarsi kulkee soittimen suuntaisesti vaakatasossa, käsivarsi on vastuussa kieliin/ääniin osumisesta. Aluksi käsivarsi liikkuu yhtä suorassa kuin kielet, kun soitat pelkästään mustia tai pelkästään valkoisia kieliä

2) ranne liittyy soitettaviin rytmeihin ja äänenvoimakkuuteen, sen liike on sama kuin pikkurummussa ja muissa lyömäsoittimissa

3) ote liittyy intervalleihin ja niiden suuruuteen.

Mallettien soitto aloitetaan intervalleista, eli eri otteiden ylläpitämisestä. Helpointa on aloittaa kvartista tai kvintistä. Valitse tietoisesti asentosi ja soittotapasi jossa tulet soittamaan  harjoittelemalla peilin ääressä:

Seiso jalat lantion mitalla toisistaan, paino tasaisesti koko jalkapohjalla ja molemmilla jaloilla, polvet auki. Käsivarsi on aina intervallin keskellä, kielten suuntaisesti. Käsivarsi menee loivasti alaspäin. Tästä voi tarkistaa onko soittimen korkeus sopiva. Kapuloiden päät ovat samassa tasossa putkien kohdalla keskellä kieltä, koska putket vahvistavat kielten äänen. Muualla, lähellä akustisia solmukohtia kielessä ääni heikkenee. Samalla selviää, millä etäisyydellä kannattaa seisoa soittimesta, jos kyynärpäät ovat rentoina molemmilla sivuilla, eivät vedettyinä taakse tai ojennettuina eteen, etäisyys on sopiva. Kun seisot soittimen edessä käsivarret rentoina sivuilla ja nostat tästä malletit koskettimille tulisi niiden päiden osua putkien kohdalle. Asento ja etäisyys liittyy mm. osumatarkkuuteen, äänenvoimakkuuteen, ilmaisuun ja kestävyyteen. Täytyy myös voida seistä useita tunteja kerralla. Mallettien soittaminen on monimutkaisempaa kuin esim. pikkurummun soitto, koska se edellyttää liikkumista.

Alussa yhtä intervallia toistetaan metronomin kanssa samoin tavoin kuin pikkurummussa. Tempossa 55-60 yksi isku käytetään lyöntiin, muutama seuraava isku rentoutumiseen, jonka aikana keskitytään seuraavaan lyöntiin. Väliin jäävät iskut ovat olennaisin asia, koska niiden kautta soitto ´ohjelmoidaan´ halutunlaiseksi, vahvistetaan soittotapa. Niiden kautta voit keskittyä itse asiaan: pidän käsivarren suorassa, pidän otteen samana, osun keskelle kieliä, rentoudun lyöntien välissä, mitä lihaksia siis tarvitsee jännittää ja miten paljon kapuloiden ylösnostossa jne. Tarkkaile, miten ja mitä puhut itsellesi, älä ohjelmoi soittotapaasi negatiivisia asoita, ne ovat tarpeetomia tulkintoja, jotka vievät huomion pois omasta itsestäsi. Malletit voivat jäädä lepäämään koskettimille silloin, kun käsi/olkavarsi/selkä rentoutuu. Käsivarren lihakset jännittyvät kun nostat malletit. Käsivarsi rentoutuu ilmassa ja malletit tippuvat alas. Suunta on alaspäin, koska soitin on alhaalla. Kapulat nostetaan ylös, jotta ne tulevat alas. Alaspäin ajattelu, tai ajatuksissa soittimen kielten läpi soittaminen lattiaan asti on myös edellytys rentoudelle. Samalla ote pysyy samana. Liike on aina yhtäjaksoinen, ylös-alas, mf-f -äänenvoimakkuus on sopiva eli lihakset harjoittelevat rentoutta, eivät jännittymistä.

Jos molemmat malletit osuvat eri ääniin kuin tarkoitit, pidä käsivarsi paikallaan ja suorassa kielten suuntaisesti intervallin keskellä. Jos taas jompi kumpi malleteista osuu harhaan kiinnitä huomiota otteen pitämiseen samana.

Tee näin:

Harjoittele ensin yksittäiset intervalliharjoitukset molemmissa käsissä (erikseen), sitten siirtymiset C-duurissa kaikissa intervalleissa metronomin kanssa, siirry sitten Stevensin vastaaviin harjoituksiin (Double Vertical Strokes, s. 55) kaikissa sävellajeissa ja osoitetuissa tempoissa. Näissä ja asteikoissa käsivarsi ei enää liiku kielten kanssa suorassa vaan:

4) ensisijaisesti kyynärpää liikkuu sivusuunnassa ulospäin tai kohti kylkeä (sisäänpäin) silloin kun soitetaan samanaikaisesti ´mustia ja valkoisia´ kieliä (kvintit, terssit) ranne tekee kuitenkin ihan samaa kuin ennenkin, muista tuki: pidä käsivarsi ja ranne alhaalla! Toimi niin kuin korkeuseroa ei olisi

5) asteikkoja soittaessa 2 oktaavin alueelta ylävartalo seuraa käsivartta (huom. asteikkoihin neljällä malletilla siirrytään vasta kun pienten intervallien/sekunnin soitto on luontevaa ja vaivatonta ja yhtäaikaisesti soitetuista intervalleista, Double Vertical, on siirrytty vuorotellen soitettuihin, Single Alternating)

6) asteikoissa kolmen oktaavin ulottuvuudessa seuraa painonsiirto ja kierto ylävartalosta ja lantiosta, huom. ei turhia askeleita   liike ylävartalosta

Asteikkojen kautta siis voi keskittyä pelkästään liikeratoihin ja liikkumiseen, siihen mikä on olennaista osumatarkkuuden ja ilmaisun kannalta. Tuki on jaloilla tukevassa asennossa, joka pysyy samana koko ajan liikkuessa eikä edellytä ´suoraa ryhtiä´ vaan käytännössä tarkoituksenmukaista liikkumista soittaessa ylävartalosta, käsivarsista, yläselästä. Esitä itsellesi kysymys: ”Mitä minun tulisi tehdä, että voisin soittaa tämän?” Jos soittaja seisoo suorana soittimen edessä, tarvitaan paljon askelia. Kyse on enemmän tuesta ja painonsiirrosta jos soittaja liikkuu soitettavien äänien (ryhmien) mukana. Ryhmissä, asemaharjoituksissa, on siis liike mukana.

Ryhmät

Kaikki kappaleet koostuvat ryhmistä ja ryhmät muodostuvat mallettijärjestyksen mukaan. Harjoitteleminen aloitetaan aina ääniryhmissä tempoon 50-60. Jos malletteja  on 4, ryhmässä voi olla 4 ääntä ja ne kaikki soitetaan samanaikaisesti.  Metronomi-iskuja voi jättää ensin väliin niin kauan kuin siirtymisessä toiseen ryhmään kestää. Seuraavan ääniryhmän tulee kuitenkin aina osua iskulle. Heti kun hahmottaminen ja otteet selkiytyvät, väliin lasketaan tietty määrä iskuja, kolme, kaksi,yksi. Se auttaa ajattelemaan nopeammin. Sitten nopeutetaan tempoa. Tavoitteena on kappaleen osoittama tempo neljäsosissa. Kun se onnistuu ryhmissä eli yhtäaikaisesti soitettuna, se onnistuu myös vuorokätisesti tai singleinä soitettuna kun melodiaan lisätään rytmi. Ryhmät tulee soittaa aina käsi- tai kapulajärjestyksen mukaisesti. Parhaiten tätä voi harjoitella asteikkojen kautta. Oktaaviin mahtuu kaksi ryhmää jos soitetaan neljällä malletilla, neljä kahdella malletilla soitettaessa. Asteikkoharjoituksissa kapulajärjestykset on annettu valmiiksi. Huomaa, että tarkoituksena on kaikkien ryhmien tai äänten liittäminen/linkittäminen toisiinsa ilman taukoja, siksi kapulan alastuloenergia tai vauhti pitää välittömästi käyttää siirtymiseen seuraavaan ryhmään. Eli. Asteikoissa malletit pidetään niin kauan paikallaan ja käsivarret rentona ensimmäisessä ääniryhmässä, kunnes seuraavan ryhmän äänet ja kapulajärjestys ovat selvillä. Sitten ensimmäisen ryhmän äänet soitetaan: 1) malletit, käsi, nousevat ranteesta ylös, 2) lihakset rentoutuvat mutta ote pysyy samana, käsi tippuu alas ja 3) alastullessa käsivarsi siirtää kapulat toiseen asemaan, kapulat liukuvat kielillä eteenpäin. Voimaa tai lihasjännitystä ei tarvita, käsivarsi siirtyy sivusuunnassa ja mahdollisesti ote muuttuu intervallista toiseen siirtyessä. Toiseen asemaan siirrytään, mutta sen ääniä ei vielä soiteta. Kapulat lepäävät taas rentona paikallaan kielillä, kunnes kolmas asema on selvä, sitten toisen ryhmän äänet soitetaan kuten edellä ja siirrytään välittömästi seuraavaan jne. Siirtymisen tulee olla ennakoitua, seuraavan ryhmän tiedossa, silloin soittaminen nopeutuu. Metronomin tempo voi olla miten hidas tahansa, siirtymisen täytyy olla mahdollisimman nopea ja tarkka. Harjoittelet siis suoraan nopeita tempoja. Hitaassa tempossa tehdään täsmälleen samaa mitä nopeassa. Nopeutetaan siis hahmottamista, ajattelua ja toimintaa: otteiden/intervallien muuttamista ja siirtymistä. Hahmottamiseen liittyy automaattisesti sopiva ote, eli intervallien tulee olla valmiiksi harjoitellut. Aloita siis intervalliharjoituksista.

Yhteenveto

1) harjoittele kaikki intervallit erikseen tempossa 55-60, niin että 1-3 iskua jää väliin.
Keskity ajatuksella siitä, mitä olet tekemässä, miten ja mitä haluat saavuttaa, miten haluat myöhemmin soittaa. Hanki esikuvia päämääriksi, mallinna netistä sinulle sopivan marimbistin soittoa.
Aloita vahvemmalla kädellä kvartista tai kvintistä. Tähän menee muutama kuukausi riippuen harjoitustavasta ja – määrästä. Aikaa tarvitaan myös sormien vahvistumiseen (pikkusormi, nimetön), äänenvoimakkuus kevyt forte (liikeradan korkeus sama),
2) harjoittele siirtymiset C-duurissa, kun kaikki intervallit toimivat molemmissa käsissä samalla tavalla, yhtä rennosti. Harjoittele joka päivä kaikki intervallit läpi sellaisessa tempossa, että ote ja liikerata pysyy samana, osumatarkkuus putkien kohdalle, käsivarsi matalalla ja intervallin keskellä, kunnes siirtyminen äänistä toisiin onnistuu tempossa 60 ilman välilyöntejä, liikkuminen on suhteessa soittamiseen; painonsiirto, ei turhia askeleita,
3) siirry Stevens kirjan Double Vertical harjoituksiin kvinteissä, tersseissä ja oktaaveissa,
4) sitten Single Alternating ja Single Independent ja asteikot

Muista aina että harjoittelet ja kehität  myös omaa sointia, klangia. Jos harjoittelet aina ajatuksella (=mitä haluat saavuttaa) soittosi myös kuulostaa mielenkiintoiselta.


Kysymyksiä ja vastauksia:

Onko kyse siis ihan samasta tekniikasta kuin Stevensin kirjassa?

Ei ihan, valitsin Stevensin kirjan harjoitukset, koska sen on helposti saatavilla ja tunnettu. Kirjassa on selkeitä perusharjoituksia, joita voi täydentää. Siksi ei aloitettu kohdasta Single Independent vaan Double Vertical. Ideana on kokonaisvaltainen ja yhtenäinen soittotapa, joka sopii kaikkien lyömäsoitinten soittoon (congat, padat..).

Voiko kaiken oppia Stevensin kirjasta itse?

On niin paljon solisteja ja opettajia, jotka ovat kehittäneet eteenpäin toimivia soittotapoja ja opetusmenetelmiä, miksi joku haluaisi oppia kaiken kirjasta? Aina tarvitaan jonkun välittämää suoraan ohjelmistoon, esiintymiseen jne. liittyvää tietoa.

Tervetuloa!
Toivotan sinut tervetulleeksi kotisivuilleni. Sivuilta löydät tietoja harjoitteluun ja ajankohtaista tietoa lyömäsoitinten opiskelusta oppilaitoksessamme.
Blogi emaililla!

Enter your email address:

Delivered by FeedBurner

Tag Cloud

aksentti etuhele flami open roll press roll tremolo kapulat (1)
patarummut (2)
Patarumpu (2)
pikkurumpu (1)
soittotapa (2)
tekniikka (7)
tekniikka. pikkurumpu (1)
Uncategorized (2)
virveli (1)

WP Cumulus Flash tag cloud by Roy Tanck requires Flash Player 9 or better.